Monikaan suomalainen ei aina tule ajatelleeksi, kuinka onnekkaita olemme saadessamme aitoa ja puhdasta ruokaa. Suomen markkinoilla olevaa lihaa ei ole kasvatettu antibiooteilla likaisissa oloissa ja ruoan puhtautta valvotaan koko ruokaketjun ajan aina karjatiloilta ruokakauppaan viranomaisten säännöllisten tarkastusten toimesta. Näin ruokaa ostaessaan voi aina olla varma, että saa juuri sitä, mitä on ostamassa. Suomessa toiminta on hyvin läpinäkyvää eikä asiakkaalla ole syytäkään epäillä, ettäkö häntä voitaisiin ruokakaupassa tai että hänelle myytäisiin jotakin väärällä nimellä. Tämä ei kuitenkaan ole ollenkaan itsestäänselvyys monissa muissa maailman maissa.
Suomalaisen ruoan puhtaus on maailmalla ihme
Kun Suomeen tulee ulkomaalaisia vierailulle, nämä usein kehuvat kaikkein eniten Suomen puhtautta. Suomen ilma, luonto, ruoka ja vesi ovat kaikki niin puhtaita, ettei monessa maassa voitaisi haaveillakaan moisesta. Lisäksi Suomessa suurin osa valmistaa ruokansa itse, eikä nauti päivittäin valmisruokaa tai pikaruokaa, jonka sisältöön piilotetaan paljon ylimääräistä muun muassa lisäaineiden muodossa. Lisäksi joissakin vielä kehittyvissä maissa hygieenisyys on aivan toista tasoa kuin Suomessa, eikä terveysviranomaisilla ole tarpeeksi kapasiteettia tai osaamista valvoa ruoan puhtautta tai terveellisyyttä. Globalisoituneessa maailmassa tämä saattaa aiheuttaa kansainvälisen riskin, mutta tämän mittakaavaa ei oltu osattu kuvitellakaan ennen vuoden 2020 koronaviruspandemian alkamista.
Koronavirus herätti ihmiset ruoan puhtauden tärkeydelle
Vaikka kehittyneissä maissa ihmiset ovat aina tiedostaneet ruoan puhtauden tärkeyden ja pitäneet sitä suuressa arvossa. Joillakin kehittyvillä alueilla Aasiassa tilanne on kuitenkin täysin toinen, ja alueen kyseenalaiset lihatorin ovat aiheuttaneet epähygienisyydellään ongelmia silloin tällöin. Maailma ei kuitenkaan hetkauttanut korvaansakaan tälle ongelmalle ennen vuotta 2020.
Jo vuoden alussa koko maailmaan alkoi kantautua huolestuttavia uutisia Kiinasta. Tiettävästi Wuhanin pahanmaineiselta lihatorilta alkunsa saanut virus levisi huolestuttavaa tahtia Aasian sisällä tappaen tuhansia. Vielä tuolloinkaan kehittynyt länsi ei herännyt ongelmaan täydellä mittakaavalla, vaan Wuhanin eristämisen uskottiin jäädyttävän tilanteen nopeasti. Tämä oli suuri virhearvio. Globalisoituneessa maailmassa ihmiset jatkoivat liikkumistaan vapaasti, ja päivittäin tuhannet ihmiset lensivät Aasiaan ja pois Aasiasta. Pian alkoikin kantautua huolestuttavia uutisia yhdestä Euroopan suurimmista maista, Italiasta.
Siitä hetkestä kun Italian ensimmäinen koronaviruskuolema todettiin, ei mennyt montakaan päivää siihen, kun kuolleiden määrä oli päivittäin jo tuhansia ja viranomaiset olivat neuvottomia ongelman edessä. Ruumiit kuljetettiin armeijan autoilla joukkohautaan eikä läheisillä ollut toivoakaan päästä hautaamaan rakkaitaan. Samaan aikaan muu Eurooppakin alkoi maa toisensa jälkeen saamaan diagnooseja koronavirustapauksista.
Vielä maaliskuun alussa Suomen viranomaiset kehottivat kansalaisia olemaan huoletta. Vaikka virus riehui jo täyttä vauhtia Aasiassa ja tapauksia oli diagnosoitu tapauksia, katsottiin pandemiauhkaa väläyttäviä tahoja hieman kieroon. Pian kuitenkin kävi selväksi, että kukaan ei ollut turvassa. Suomen ensimmäisestä koronavirustartunnasta ei mennyt kuin viikkoja siihen, kun tartuntoja oli jo tuhansia ja kuolonuhreja useita kymmeniä. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa suurin tartuntakeskus, Uusimaa, eristettiin muusta Suomesta. Koronavirus oli maailmalla julistettu pandemiaksi ja kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli virukseen päivässä.
Elämme Euroopan pisintä sodatonta ajanjaksoa. Nyt meidät on kuitenkin kohdannut uusi kansainvälinen uhka, näkymätön vihollinen jonka viikatteelta kukaan ei ole turvassa. Opettaako koronavirus huolehtimaan ruoan hygieniasta lopultakin kaikkialla, kun jokainen joutuu osaltaan kokemaan, mitä käy jos turvallisuudesta ei huolehdita kylliksi?